Lean Six Sigman vaikuttajat – Hall of Fame

Lean Six Sigman vaikuttajat – Hall of Fame. Six Sigma julkaistiin vuonna 1988 Yhdysvalloissa kun Motorola voitti Amerikan Presidentin laatupalkinnon (Malcom Baldrige). Six Sigman tausta ulottuu vuosien taakse ennen varsinaista julkaisua. Six Sigma oli vastaisku, keino, japanilaista puolijohdeylivoimaa vastaan. Motorola oli ahdingossa laaduttomuuden takia, koska japanilaisten laatutaso oli paljon heidän yläpuolellaan.

Six Sigma on muuttunut niistä ajoista merkittävästi. Ensin mukaan tuli määrittelyvaihe (projektikohteiden tunnistaminen) ja myöhemmin Lean (aika -käsite).

Six Sigma -vaikuttajat voidaan jakaa kolmeen luokkaan:

1. Visionäärit: henkilöt, gurut, jotka ovat luoneet pohjan Six Sigmalle
2. Luojat: henkilöt, jotka ovat olleet luomassa Six Sigmaa
3. Promoojat: johtajat, jotka ovat ajaneet Six Sigmaa eteenpäin

Tämän artikkelin tarkoituksena on kertoa henkilöistä, jotka ovat mahdollistaneet ja luoneet pohjan Lean Six Sigmalle.

W. Edwards Deming

Tohtori W. Edwards Deming nostetaan yleensä ansioituneesti ensimmäisenä esiin. Hän korosti systeemin, vaihtelun, tiedon ja psykologian merkitystä johtamisessa ja parannustoiminnassa. Hänen mukaan johdolla täytyy olla riittävä ymmärrys näistä neljästä tekijästä, jotka muodostavat syvällisen tiedon teorian. Hän opetti Japanin johtajia, kuinka suunnitellaan ja parannetaan laatua. Demingiä kutsutaan japanilaisen laadun ja valmistuksen isäksi.

Syvällisen tiedon teorian neljä toisistaan riippuvaa komponenttia ovat:

Systeemi: asioita ei voi tarkastella yksittäisinä asioina ja staattisesti vaan kokonaisuutena ja dynaamisesti. Asioiden riippuvuussuhteet (keskinäisvaikutukset) tulee tunnistaa, koska niiden vaikutus on merkittävä.

Vaihtelu: tulee tunnistaa systeemiperäinen (common) ja erityinen (special) vaihtelu.

Tieto: täytyy erottaa informaatio ja tieto (ymmärrys) toisistaan. Tieto tarkoittaa tapahtumien kulkua tulevaisuudessa (ennuste, predict), joka edellyttää syvällistä ymmärrystä syy-seuraussuhteista.

Psykologia: ymmärrys siitä, että ihmiset ovat erilaisia, oppivat asioita erilailla ja heitä täytyy kunnioittaa ja opettaa.

Deming korosti analyyttista tutkimusta, todellisten poikkeamien aiheuttajien selvittämistä sekä tilastollisten menetelmien ja kokeiden merkitystä laadun parannuksessa. Riippumatta aiheesta, josta hän kirjoitti tai puhui, sitoi hän aina kun oli mahdollista tilastollisuuden ja vaihtelun aiheeseen. Hän muistutti johtoa aina, että johdon vastuulla on laatu, koska laatu tulee systeemistä ja vain johdolla on oikeus muuttaa systeemiä. Niinpä laatua ei voi delegoida (samoin kuin vastuuta).

Deming loi ylimmälle johdolle neljätoistakohtaiset konkreettiset johtamisen periaatteet, joiden avulla toteutetaan syvällisen tiedon teoriaa. Tämän lisäksi hän nimesi seitsemän kuoleman ongelmaa, jotka riivaavat nykyistä johtoa ja esitteli ketjureaktion avulla kuinka luodaan yhteiskunnalle työtä ja ihmisille hyvinvointia.

Armand V. Feigenbaum

MIT:sta valmistunut Tohtori Armand V. Feigenbaum on harvemmin esiin nostettu henkilö. Kuitenkin hän johtajana ja konsulttina ajoi kokonaisvaltaista laadunohjausta (TQC, Total Quality Control) ja sen levittämistä koko organisaatioon. Hän ymmärsi, ettei riitä että laatu on ohjauksessa tuotannossa vaan laadunohjauksen tulee ulottua kaikkialle.

Johtoajatuksena hänen laadunohjauksen teoriassa oli että laadun ohjaus lähtee tuotesuunnitteluvaiheessa. Hän ajoi ajatusta, että asiakas määrittelee mitä laatu on ja meidän tehtävänämme on suunnitella prosessi kuinka täytetään hänen vaatimukset. Hänen mukaan tavoite on suunnitella robusti tuote, joka on immuuni prosessin vaihtelulle.

Laadunohjauksen hän luokitteli neljään osaan:

• Uuden suunnittelun ohjaus: laadunohjaus toimenpiteitä uuden tuotteen osalta markkinointi, suunnittelu, valmistus, prototyyppi ja standardointivaiheissa.
• Sisään tulevan materiaalin ohjaus: on suunniteltava hyväksymisproseduuri kaikelle materiaalille, komponenteille ja puolivalmisteille, jotka tuodaan prosessiin.
• Tuotteen ohjaus: tuotteen ja prosessin ohjaus tuotantovaiheessa
• Erikoisprosessin tutkimukset: Tutkimus ja testausmenetelmien määrittäminen vikojen ja virheiden todellisten syiden selvittämiseksi, jotta voidaan suorittaa oikeita ja pysyviä toimenpiteitä laadun parantamiseksi.

Walter A. Shewhart

Tohtori Walter A. Shewhart on merkittävässä roolissa koko laatuteknologian luomisessa. Hän loi konseptin, joka johti tilastolliseen laadun suunnitteluun, hallintaan ja valvontaan.

Ensinnäkin hän loi universaalin teorian vaihtelun luokittelemiseksi systeemisyntyiseen, yleiseen vaihteluun (chance cause) ja erityissyyvaihteluun (assignable cause). Tämä jo yksin olisi riittänyt tekemään hänestä merkittävän uranuurtajan, mutta tämän lisäksi hän keksi keinon luokitella vaihtelua näihin luokkiin. Hän kehitti kolmen sigman rajat ja kolmen sigman paradigman: prosessin suorituskykyä, luonnollista vaihtelua, kuvaavat rajat.

Toinen merkittävä asia oli PDCA-ympyrän (tieteellinen menetelmä) sitominen vaihtelun tutkimiseen. Nykyään tämä tunnetaan Demingin ympyränä tai Shewhartin-Demingin ympyränä. PDCA pitää sisällään strategian (hypoteesi vaikutuksesta ennen toteamista), menetelmän kehittää (protokolla, joka etenee (P)havainnosta hypoteesin asettamiseen, (Do) testiin/ kokeeseen, (C)tulosten arvioimiseen ja (A)parhaiksi havaittujen käytäntöjen käyttöönottoon), testata (korostaa empiriaa) ja ottaa käyttöön parannukset (muutos täytyy ottaa käyttöön). PDCA:ta kutsutaankin: ”Model for Improvement”.

Shigeo Shingo

Shigeo Shingo on Toyotan tuotantosysteemin (TPS, Toyota Production System) menetelmien takana. Hän luki Frederick Taylorin kirjan The Principles of Scientific Management ja hän alkoi kehittää menetelmiä tuottavuuden nostamiseksi. Hän loi ja kirjoitti neljästä seuraavasta aiheesta: nopeista tuotevaihdoista, nollavirheestä, varastottomasta tuotannosta sekä TPS tuotantotalouden insinöörin näkökulmasta.

Shingeo Shingo ei ainoastaan kirjoittanut vaan oli mm. soveltamassa SMED (Single Minute Exchange of Die) -tekniikkaa Toyotan tuotannossa. Parhaillaan he lyhensivät asetusaikoja neljästä tunnista kolmeen minuuttiin, joka tuntui mahdottomalta mutta täytyi saavuttaa kysynnän täyttämiseksi. Lisäksi hän työskenteli nollavirheen eteen. Kehitti virheenestin tekniikkaa (Poka-Yoke) sekä laadun ohjausta ja tarkastusta. Hänestä tuli kunniatohtori vuonna 1988.

Taiichi Ohno

Taiichi Ohno oli Toyotan tuotantosysteemin (TPS) luoja. Hän tutustui Yhdysvalloissa massatuotantoon ja havaitsi siinä heikkouksia, jotka hänen mielestä tulee Toyotalla toteuttaa toisin. Hän yhdessä ryhmänsä kanssa kehitti seitsemän tekniikkaa, kuinka tavoitellaan tuottavampaa valmistusta. Seitsemän tekniikka ovat: imutuotanto, hukka (7 tyyppiä), nopeat tuotevaihdot, joustava työvoima, ei-arvoa lisäävän työn poistaminen, Kanban, U-solu, 1×1 -virtaus ja tuotannon tasoittaminen.

Taiichi Ohno ymmärsi varhaisessa vaiheessa, ettei riitä, että Toyotalla ollaan tuottavia vaan sama ajatus ja menetelmät tulee saada levitettyä koko toimitusketjuun.

Genichi Taguchi

Tohtori Genichi Taguchia kutsutaan laatutekniikan isäksi (Father of Quality Engineering). Taguchi määritteli laadun seuraavasti: laatu liittyy yhteisölle syntyvään taloudelliseen hävikkiin tuotteen elinkaaren aikana. Tämän määrittelyn lisäksi hän loi formaalin esityksen (hävikkifunktio), kuinka laaduttomuuden kustannus määritellään. Hävikkifunktio, L(x)=k(x-T)2 , kuvaa kuinka laatukustannukset nousevat neliöllisesti tarkasteltavan asian poiketessa nominaalista.

Laadun määritelmän lisäksi hän ymmärsi varhain, kuinka tärkeää on käyttää monimuuttujakokeita tuotteen suunnittelu- ja valmistusvaiheessa. Hän tutki, loi menetelmän ja kirjoitti koesuunnittelusta (Desing of Expirements). Sen lisäksi, että hän loi hänen nimeään kantavan menetelmän (Taguchi -method), hän korosti siirtofunktion roolia tuotteen tai prosessin mallintamisessa. Siirtofunktio tunnetaan Lean Six Sigmassa Y=f(x)+ε, mikä on Lean Six Sigman ydin.k

Philip B. Crosby

Philip B. Crosby on Laatu on ilmaista -kirjan kirjoittaja. Hän ajoi ajatusta, että nollavirheellä saavutetaan korkea tuottavuus ja laadun parantaminen on aina projekti. Laadun parantamiseen tarvitaan työkalut ja niiden tueksi protokolla sekä tekijät.Crosby pohti laatua kuin businessmies. Hän uskoi että laatuihmisillä täytyy olla enemmän tietotaitoa ja kommunikaatiota liiketoiminnasta. Crosby saarnasi laatujohtamisesta seuraavista neljästä asiasta:

• Laatu tarkoittaa vaatimusten täyttämistä
• Laatu tehdään tekemällä systeemiin oikeita ennakoivia toimenpiteitä
• Laatustandardi on nollavirhe
• Laadun hinta määritellään ei-yhdenmukaisuudesta

Quality is Free on ensimmäisiä suomenkielelle käännettyjä laatuaiheisia kirjoja.

Lopuksi

Edellä esitellyt seitsemän Gurua ovat vaikuttaneet tämän päivän laadun tekemiseen ja tuottavuuden parantamiseen. He ovat mahdollistaneet heidän seuraajiensa työn, jotka muokkasivat ehkä tänä päivänä laatutekniikoista suosituimman kokonaisuuden, Six Sigman.

Six Sigman luojat eivät pelkästään luoneet menetelmää vaan oppimisinnovaation. He loivat uuden interaktiivisen koulutuskokonaisuuden, jonka aikana opitaan soveltamaan tilastollisia ja ei-tilastollisia menetelmiä todellisiin liiketoiminnan ongelmiin. Lean Six Sigmaa pidetään useissa yrityksissä laadun peruskoulutuksena. Lean Six Sigma Black Belt -koulutus antaa hyvän pohjan ymmärtää 2000 -luvun laatua ja laadun parannusta.

Vuoden 2013 takana on epäonnistumisia (milloinpa ei olisi tapahtunut), mutta myös paljon onnistumisia. Ei ihme, että 1980-luvun lopussa ja 1990-luvulla johtajat Galvin ja Bossidy etunenässä lähtivät ajamaan Six Sigmaa eteenpäin organisaatioissaan ja ovat usein kiittäneet itseään siitä päätöksestä.

Lähteet:

• Quality Concil of Indiana, 2007, CSSBB Primer, USA
• Schultz, L. E. 1994. Profiles in Quality – Learning from the Masters. Quality Resources. New York.
• Maass, E. & McNair, P. 2009. Applying Design for Six Sigma to Software and Hardware systems. Prentice Hall. Lisämateriaali