Vuosittaisen laatukonferenssin kuulumiset USA:sta

Tämänvuotinen Amerikan Laatuyhdistyksen (American Society for Quality, ASQ) järjestämä maailman laatukonferenssi on nyt takanapäin. Konferenssi järjestettiin 4.-6.5.2015 (Nashville, Tennessee) teemalla: Transforming the World Through Innovation, Inspiration, and Leadership. Osallistujia konferenssissa oli lähes 3000, kaikkiaan 47 eri maasta. Konferenssi oli järjestyksessään 69:s.

Konferenssin teemat, etenkin innoitus ja uudistus näkyivät jo heti menestyskirjailijan ja positiivisen psykologian tutkijan Shawn Achorin avauspuheessa. Achorin mukaan tutkimukset osoittavat, että onnellisuus on valinta ihmisen aivoille. Se, mihin päätämme käyttää resurssimme, määrittää onnellisuustasomme.

Suhteessa laatuun ja parannukseen, onnellisuus tarkoittaa pyrkimystä kohti parempaa ja parantaen yrityksiä ja tuotteita. Se on vastakohta omahyväisyydelle. Onnellisuus ei ole pelkästään toiveikkuutta, vaan se on ratkaisevaa, kuinka suoriudutaan ongelmista ja pulmista. Lopulta positiivisuus levittää positiivisuutta, vaikka se olisi hyvin yksinkertaista, ilmaisia eleitä, kuten hymyilyä tai katsekontaktia. Positiivinen, myönteinen kulttuuri voisi olla parempi kulttuuripohja laadulle ja parantamiselle.

Kaikki organisaatiot ovat laatumatkalla, joko tiedostaen tai tiedostamattaan, laatutermin alla tai jotenkin muuten. Kaikki organisaatiot tarvitsevat laatua ja laadunparantamista. Kilpailevilla, monimutkaisilla globaaleilla markkinoilla yritysten on erotuttava yhä enemmän ja ajateltava toisin pärjätäkseen. Jotkut etsivät kasvua käyttäen erilaisia työkaluja ja tekniikoita prosessien ja toiminnan parantamiseen. Osa innovoi merkittäviä muutoksia tuotteisiin tai palveluihin. Osa tyytyy ylläpitämään niitä saavutuksia, joihin ovat jo päässeet. Menestys riippuu usein organisaation kulttuurista ja siitä, kuinka organisaation uudet hyväksi havaitut toimintatavat saadaan juurtumaan pysyviksi toimintatavoiksi. Jokaisessa organisaatiossa vallitsee jokin kulttuuri eli tavat ja tottumukset tai todelliset arkiarvot. Työyhteisö on ne itse sisäistänyt niin, että niistä ei edes pahemmin keskustella, mutta ulkopuolinen kuten esimerkiksi ulkoinen auditoija tai uusi työntekijä pystyy jo nopeasti hahmottamaan, mitä tapoja tässä organisaatiossa arvostetaan. Organisaatiossa on aina toimintakulttuuri vaikkei sitä itse ääneen lausuttaisikaan. Toimintakulttuuri luo yhteisön jäsenille mukavuusalueet ja helposti tämä kulttuuri estääkin muutokset tai niiden pysyvyyden, jos muutoksen hyötyjä ei ymmärretä.

Nämä teemat näkyivät myös toisen pääpuhujan, Dr. Joann Sternken, puheessa. Hän on toiminut Pewaukeen koulualueen johtajana, tuoden monia parannuksia ja innovaatioita koulusysteemiin ja sen kulttuurin kehittämiseen. 

Konferenssissa oli pääpuhujien lisäksi 100 erilaista rinnakkaissessiota, joista pääsi valitsemaan mieleisensä painotukset ja aihepiirit. Innovaatioita, johtamista ja kulttuuria käsiteltiin myös näissä sessioissa. Lisäksi teemoina painottuivat odotusten mukaisesti Lean Six Sigma sekä uudistuva ISO 9000 -standardi ja siihen liittyen riskiperusteinen ajattelu, riskienhallinta ja -johtaminen sekä yksittäiset tekniikat kuten FMEA.

Yllätyksenä tuli, että ns. vanhat laatutekniikat / työkalut nostivat erittäin voimakkaasti päätään. Sessioista löytyi lukuisia, jotka käsittelivät mm. vaihtelua ja tilastollista prosessinohjausta (SPC, Statistical Process Control), mittaussysteemin analysointia (MSA, Measurement System Analysis ja Gage R&R -tutkimukset), Asiakaslähtöistä tuotteen kehitystä (QFD, Quality Function Deployment), Kano-mallia, juurisyyanalyysiä ja koesuunnittelua (DOE, Design of Experiments). Suunnittelun Six Sigmaa (DFSS, Design for Six Sigma) ei myöskään oltu unohdettu. Myös edistyksellisemmät tilastolliset analyysit näkyivät sessioissa; binäärilogistinen regressio, aikasarjat, Big Data, jne.

Tyypillisesti konferenssin suuntaviivat näyttävät, mihin laatukentällä ollaan menossa. Näyttäisi kovasti siltä, että laatutekniikat ja niiden käyttö painottuu taas tulevaisuudessa hyväksi havaitun ja merkittäviä tuloksia tuovan Six Sigman lisäksi.

Kello 17:00 jälkeen pidetyissä luovissa luennoissa laatu-teemaa ja innovaatioita käsiteltiin kevyemmin, esimerkiksi: MacGyver Innovation: Use What you Have! Mielenkiintoisia tilaisuuksia nämäkin. 

Konferenssin yhteydessä julkaistiin myös uudet mitalistit ja kunniajäsenet. Meitä suomalaisia ehkä kiinnostaa se, että suomalaisen ”laadun kummisetänäkin” tunnettu Dr. Noriaki Kano pääsi harvojen ja valittujen ASQ:n kunniajäsenten joukkoon.

Kansainvälisen Team Excellence Award -kilpailun tiimit esittelivät projektitöitään lukuisissa tilaisuuksissa. Finaaliin oli valittu 40 tiimiä ja työtä ympäri maailman. Yhteistä kilpaileville töille näytti olevan, että tulokset ovat syntyneet pääsääntöisesti Lean Six Sigman soveltamisesta. Voittajatiimin työ oli tuonut 23 miljoonan dollarin säästöt Six Sigmalla.

Mielenkiinnolla jäämme myös odottamaan mitä tässä kuussa ilmestyvässä ASQ:n laadun tulevaisuus tutkimuksessa kerrotaan. Raportti on otsikoitu nimellä: ”Laatu kaikkialla”.

Konferenssin yhteydessä järjestetyillä messuilla näkyi voimakkaasti erilaiset softat. Minitab ansaitusti edustaa tilastosoftien kuninkuusluokkaa laatupuolella. Uusia kirjojakin oli ilmestynyt lukuisia. Myös terveydenhuollon laatukirjat olivat esillä laajalti. Miltä kuulostaisi vaikkapa Lean for Doctors. 

Suomalaisia konferenssissa ei tänäkään vuonna montaa näkynyt. Pihlajaveden Ari oli jälleen messuilla näytteilleasettajana. Predisys on suomalainen ohjelmistoalan yritys, joka on vuodesta 1996 lähtien kehittänyt tilastollisia ohjelmistoja laadun parantamiseen. Predisyksen ohjelmistoja käytetään sekä kotimaassa että ympäri maailman merkittävissä organisaatioissa ja laatuprojekteissa. Iloksemme törmäsimme myös uuteen suomalaiseen konferenssikävijään. Terveiset Mikalle!

Ensi vuonna konferenssi järjestetään 16.-18.5.2016 Milwaukeessa, ASQ:n kotikaupungissa, pyöreiden konferenssivuosien (70 vuotta) kunniaksi.