Uusia tuulia ja ennakkotietoa Lean Six Sigma 2.0 ja laatuteknologia -kirjan julkaisusta

Lomakausi lähenee loppua ja paluu arkeen on vääjäämättä edessä. Meillä QKK:ssa koronakevät toi muutoksia ja itseasiassa nopeutti etäkoulutusten kehittämistä. Olemme kehittäneet toimivaa uudenlaista etäkoulutusmallia ja varautuneet syksyyn. Työmme sähköisten oppimisympäristöjen ja pedagogisesti oppimista tukevien ja toimivien opetusmallien kehittämisessä jatkuu mutta tarjoamme jo nyt kaikki koulutuksemme vaihtoehtoisesti myös etätoteutuksena tai hybridimallilla. Keväällä Lean Six Sigma -koulutuksia jo pidettiin osittain etätoteutuksena ja syksyllä jatketaan tarvittaessa samalla hyväksi todetulla mallilla. Voit nyt siis opiskella esimerkiksi Black Beltiksi vaikka kokonaan etänä, valita sopivat osiot paikanpäällä Sibeliustalossa tai käydä kurssin normaalisti paikanpäällä. Kaikki on mahdollista.

Syksyllä 2020 ilmestyy myös uusi pitkään odotettu noin 400-sivuinen suomenkielinen Lean Six Sigma -kirja. Kirja lähti tarpeesta päivittää vuonna 2002 ilmestyneen Six Sigma – Uuden sukupolven johtamis- ja laatumenetelmä -kirjan sisältöä vastaamaan tämän päivän Lean Six Sigmaa ja sitä kannattelevaa laatu- ja tuottavuusteknologiaa. Vuosien kuluessa Six Sigma on kehittynyt ja laajentunut kohti holistista, laaja-alaista ja kattavaa konseptia. Laajennus on tapahtunut Leanin, tehdasfysiikan (Factory Physics®), tekoälyn (AI, Artificial Intelligence) ja Big Datan integroitumisena Six Sigmaan. Six Sigma on yhä suurempi osa laatuteknologiaa. Niinpä uudistetun kirjan nimikin on nyt Lean Six Sigma 2.0 ja laatuteknologia (Eero E. Karjalainen, Tanja Karjalainen).

Uuden kirjan tavoitteena on luoda yhtenäinen ymmärrys ja tausta ”uudesta” fysiikasta (kvanttifysiikka, systeemiteoria), johon Lean Six Sigma pohjautuu. Vuodesta 2002 lähtien Lean on yhä tiiviimmin liitetty Six Sigmaan. Leanissa hukan vähentämistä ja poistamista tarkastellaan yhtenä ongelmaratkaisun keinona, joka liittyy aikavälivaihtelun hallintaan ja pienentämiseen (jonoutumiseen), tuottavuuteen. Six Sigma taas liittyy alkujaan ominaisuusvaihtelun hallintaan ja pienentämiseen (virheisiin), laatuun. Nämä ovat itse asiassa yksi ja sama asia. Joskus on edullisempaa mitata ilmiötä ajalla kuin ominaisuudella ja sen muutoksilla!

Kirjaan on otettu mukaan myös palvelupuolen näkökulmia. Perinteistä Lean Six Sigmaa on sellaisenaan sovellettu vielä melko vähän suoraan palvelupuolen prosesseihin, koska palvelussa huono laatu ilmenee yleensä ensisijassa aikavälivaihteluna, pitkinä jonotus- ja palveluaikoina. Syynä tähän aikavälivaihtelun havaitsemiseen on, että palvelua ei voida tehdä varastoon toisin kuin tuotteita, jolloin vikoja ja virheitä voidaan ”varastoida” ja tutkia samalla kun aikavaihtelu häviää tai tasaantuu varastobufferissa. Aikavälivaihtelu nähdään palveluissa suurempana näkyvänä ongelmana kuin virheet ja viat, koska niitä ei varastoida tutkittaviksi. Palvelujen virheiden, jotka usein ilmenevät aikavälivaihteluna, taustalla on samat ilmiöt kuin tuotteilla. Tutkimukset ovat osoittaneet, että palveluun liitetyistä kustannuksista 30-80 % on hukkaa. Lean Six Sigma -menetelmä sopii erittäin hyvin palvelupuolelle. Palveluprosessit ovat täynnä toimintoja, jotka ovat turhia, tehty väärin ja eivät lisää arvoa asiakkaan näkökulmasta, mutta kuluttavat aikaa ja lisäävät kustannuksia. Ongelmana on, että näitä ei ole tunnistettu eikä tiedostettu palvelupuolella samalla tavalla kuin teollisissa prosesseissa.

Prosessien tehostaminen, kehittäminen ja parantaminen ovat ajankohtaisia haasteita suomalaisissa organisaatioissa. Yritysten ja julkisen sektorin organisaatioiden on jatkuvasti parannettava suorituskykyä ja -arvoa, pysyttävä kilpailukykyisinä ja kyettävä vastaamaan markkinoiden haasteisiin. Suuri kysymys on kuinka? Vastaus ei ole itsestään selvä. Miten hallita muuttuvaa ja vaihtelevaa tuntematonta tulevaisuutta.

Yritysmaailma sekä asiakkaat tarvitsevat parempaa laatua, nopeampia palveluita sekä toimituksia alhaisimmilla kustannuksilla. Palvelusektorilla tarvitaan tuottavuuden ja prosessien kehittämistä sekä tehostamista. Jaksoaikoja täytyy lyhentää, virheitä vähentää, hajontaa pienentää, turhien työvaiheiden määrää vähentää, laatu- ja hukkakustannuksia alentaa jne. Hyvin nopeasti törmätään kuitenkin tuottavuus- ja tehokkuusparadokseihin, ristiriitoihin. Kun jaksoaikaa lyhennetään, myös tuotantomäärät pienenevät ja päinvastoin, resurssi- ja virtaustehokkuudet ovat käänteiset toisilleen. Vaihtelun pienentäminen purkaa ja ratkaisee lukuisia tuottavuus- ja tehokkuusparadokseja.

Palvelupuolen on ”löydettävä” palveluprosessi, ymmärrettävä sen lainalaisuudet ja ne kohdat, joissa virheet ja puutteet, hukat, tapahtuvat, koska niiden seurauksena syntyy pitkät jakso- ja läpimenoajat, huono asiakastyytyväisyys, asiakaskokemus ja korkeat kustannukset.

Palveluprosessien erityisongelmana on hoito- ja palvelutakuu (asiakaskokemus), joka mitataan yleensä aikapoikkeamana tai vaihteluna. Tuoteprosessien ongelmana on tuotetakuu, joka mitataan ominaisuuspoikkeamana. Lean Six Sigman haasteena on löytää tekijät (juurisyyt, kausaliteetit, ideat) ja malli, joka vaikuttaa näihin poikkeamiin ja tämän jälkeen on löydettävä lääke näiden juurisyiden poistamiseen ja/tai ideoita, joilla muutetaan tekijöitä ja parametrejä niin, että parannetaan juurisyiden kautta tuotteen ja prosessin suorituskykyä tulevaisuudessa. Lean Six Sigman DMAIC-prosessi avustaa tässä juurisyyn hakemisessa ja lääkkeen, korjaavan toiminnan, testaamisessa ja käyttöönotossa.

Toivottavasti tuleva kirja avaa Lean Six Sigmaa ja laatuteknologiaa sekä avaa, kuinka yrityksen suorituskyky voidaan viedä uudelle tasolle.