ISO 9001:2026 mahdollistaa paljon, jos sitä uskalletaan käyttää

ISO 9001:2026 julkaisu mahdollistaa oman laadun johtamisjärjestelmän päivittämisen vastaamaan nykypäivän vaatimuksia. Jos järjestelmä ei ole aito laadun johtamisen järjestelmä, on sertifiointien siirtymäaika oiva mahdollisuus tehdä siitä sellainen. Tee päivityksestä ase ja hyödynnä se muutoksessa!

• Laadunhallintajärjestelmien standardi ISO 9001:2026 julkaistaan 16.9.2026
• Standardissa on ajankohtaisia lisäyksiä, kuten eettinen toiminta, ilmastonmuutos ja laatukulttuuri. 
• Johtamisjärjestelmän suunnittelijoiden tulee tarkastella sekä standardien vaatimuksia, että parhaita tapoja vaatimusten ja organisaation tavoitteiden toteuttamiseksi, jos järjestelmän halutaan tuovan käytännön hyötyjä organisaation johtamiseen.
• Autoteollisuuden IATF 16949 -standardi on hyvä kokoelma konkreettisia vaatimuksia oman järjestelmän kehittämisen tueksi.

Useissa yrityksissä laadun johtamisjärjestelmä ja ISO 9001 on pakollinen välttämättömyys, joka rakennetaan asiakasvaatimusten takia, mutta jonka vaikutus yritystoimintaan on epäselvä  ja yhteys heikko. 

Bisneksen johtajat tarvitsevat sertifikaatin, koska sillä täytetään asiakkaiden vaatimukset laadun osalta. Tällainen järjestelmä saadaan kyllä aikaiseksi, mutta se voi olla hyvinkin irrallinen organisaation johtamisesta ja pahimmillaan rakennettu niin, että se on helppo auditoida, mutta ehkä mahdoton käyttää. Tätä laadun johtamisen irvikuvaa on kuvattu kuvan 1 vasemmassa laidassa alla.

Kun lähtökohtana on saada aikaseksi vain järjestelmä, syntyy yritykseen kaksi rinnakkaista maailmaa ja todellisuutta; johdon reaalimaailma ja laatupäällikön tai laatujohtajan maailma, jossa vaatimukset ja itse johtamisjärjestelmä sijaitsevat. Tästä maailmasta laatupäällikkö koittaa narun päässä roikkuvalla höyhenellä työntää vaatimuksia eri tason johtajille (kuva 1) vaihtelevalla menestyksellä. 

Nämä ovat bisneksen ulkopuolelta tulevan järjestelmän vaatimuksia, joista suurin osa ei tartu, mutta niistä jää yksittäisiä jälkiä, kuten esimerkiksi johdon katselmukset ylätasolle, sisäinen auditointi prosessitasolle ja ohjeita työn suorittamiseen. Juuri sen verran, että voidaan sanoa yrityksen täyttävän minimivaatimukset.

Laatupäällikkö pyörittää omaa himmeliään (jota kutsutaan johtamisjärjestelmäksi) irrallaan todellisuudesta ja näin koko paletista syntyy yhdessä auditointien ja tietojärjestelmän kanssa kuluja, mutta sitä ei voi nähdä arvoa tuottavana.

Tällaisessa yrityksessä ei ole hyödynnetty ISO 9001 standardin täyttä potentiaalia, koska ei ole ymmärretty mikä se on tai miksi se on. 

Mikä ISO 9001 standardi on?

ISO 9001 on käytännössä kokoelma asioita, joita kannattaisi laadun johtamisen kannalta huomioida. Nämä ovat standardien kielellä vaatimuksia, joissa on erisävyisiä jyrkkyyksiä sen suhteen mitä tulee tai tulisi tehdä. Koska ISO 9001 on tarkoitettu sovellettavaksi missä tahansa, ei se ole luonteeltaan kovinkaan pakottava ja jättää paljon vapausasteita ja liikkumavaraa soveltajalle. 

Vaatimukset eivät välttämättä ole mitään ihmeellistä tai sellaista mitä yrityksessä ei jo huomioitaisi. Voi vain olla, että niiden käsittelystä ei ole tehty isoa asiaa niin, että jäisi minkäänlaista dokumentoitua jälkeä toiminnasta, johon voitaisiin jälkeenpäin palata. Toisaalta myös moni tärkeä ja jälkeenpäin ilmiselvältä vaikuttava asia on voinut jäädä täysin huomioimatta, koska sitä ei ole vain keksitty.

Standardit ratkaisevatkin tyhjän pään ja toisaalta myös liian vilkkaan mielikuvituksen ongelmia. Itse ei kannata usein keksiä!

Oleellista on, että vaatimuksina esitetyt huomioitavat asiat rakennettaisiin osaksi toimintaa, eikä toimintaa järjestettäisi itse vaatimusten mukaiseksi. Tämä kuulostaa sanoilla saivartelulta, mutta ei ole harvinaista, että laadun johtamisen järjestelmästä saadaan vielä nykyäänkin aikaiseksi vaikeasti lähestyttävä ja irrallinen laatukäsikirja, joka toistaa standardin rakennetta. Tähän käsikirjaan sitten koitetaan sovittaa olemassa olevaa toimintaa, kuten kulmikasta palikkaa pyöreään reikään.

Tämä ei ole tarkoituksenmukaista, vaikka sertifikaatin pohjalle rakennettu järjestelmä voikin olla helppo auditoida. Vaatimukset tulee rakentaa osaksi toimintaa, mutta organisaatioin omin ehdoin ja termein. On järjestelmän rakentajan vastuulla myös ymmärtää ja harkita, milloin pelkkä vaatimusten vähimmäisehtojen täyttäminen riittää ja milloin ei.

Järjestelmien vaatimusten hallinnassa usein esitetty ratkaisu ja termi on integroitu johtamisjärjestelmä. Tämän hienon termin päällimmäinen merkitys on, että johtamisen järjestelmään on sisällytetty useiden standardien, kuten ISO 9001, ISO 14001 ja ISO 45001 tai muiden standardien vaatimukset. Eli useamman erillisen johtamisjärjestelmän sijaan on organisaatiolla yksi kaikki yhdistävä himmeli hallittavana. 

Tämä on päällekkäisen työn vähentämisen kannalta tietenkin hyvä idea ja oivallinen myyntiargumentti. Mutta on harmillista, jos integrointi ajatellaan vain vaatimusten samanaikaiseksi hallinnaksi. Oleellista olisi ajatella standardien integrointia osaksi johtamista ja sen kokonaisuutta, ei vain teknistä puolta asiasta, eli sitä ristiinviittaustaulukkoa jossa esitetään miten ja missä eri vaatimukset toteutetaan. Standardit tuovat puitteet, jotka tulisi huomioida yrityksen johtamisessa, jolloin johtamisjärjestelmä ja myös johtaminen kehittyvät.

Mikä uudessa ISO 9001:2026 versiossa muuttuu?

Päivitetty ISO 9001:2026 julkaistaan virallisesti 16. syyskuuta 2026. Aikaisemmin 2025 julkaistu FDIS (Final Draft International Standard) on hyväksytty ilman muutoksia, eikä sisältöön ole tulossa muutoksia luonnosversiosta. 

Päivitetty sanasto ISO 9000 julkaistiin jo keväällä 2026 ja on oleellinen, jotta voi ymmärtää käytettyjä ja lisättyjä uusia termejä, sekä ISO 9001 standardiin liitettyjä periaatteita. Laadun 7 periaatetta, PDCA-kehä ja riskiperustainen ajattelu ovat edelleen keskeisiä standardin ajamia ylätason periaatteita, jotka ovat säilyneet muuttumattomina. 

Kyseessä on ISO standardien tyyliin enemmänkin evoluutio, kuin revoluutio.

Aikaisemmassa versiossa oli suuri rakenteellinen muutos, joka vaihtoi asioiden paikkoja ja aiheutti soveltajille varmasti jonkinlaista jumppaa, mutta tällä kertaa mitään niin radikaalia ei ole odotettavissa.

Muutama uusi tai uudelta vaikuttava asia uudesta versiosta kuitenkin löytyy:

Laatukulttuuri ja eettinen käyttäytyminen on lisätty uusina termeinä laatupolitiikan rinnalle asioihin, joista organisaation henkilöstön pitäisi olla tietoinen ja joita ylimmän johdon pitää toiminnallaan edistää. 

On mielenkiintoista nähdä, kuinka auditoijat näitä tulkitsevat vai tuleeko niistä vain ylimääräinen opeteltava litania asioita auditoitaville. Laatukulttuurin lisäys on mielenkiintoinen uusi näkökulma, joka standardiin tuodaan, vaikka se on aikaisemmin vilahtanut esim. ISO 9000 standardin laadun määritelmässä.

Kulttuuri lopulta määrittelee miten vakavasti tai pieteetillä kaikkeen laatuun liittyvään organisaatiossa eri tasoilla suhtaudutaan. Samalla tavalla eettinen käyttäytyminen ja sen vaaliminen on ajankohtainen teema, joka koskettaa myös suomalaisia organisaatioita.

Ilmastonmuutos on lisätty asioihin, jonka vaikutus organisaation tulee huomioida omassa toiminnassaan. Tämä ei varsinaisesti ole uusi lisäys, koska se tuotiin erillisenä lisäyksenä 2015 standardiin vuonna X, mutta vanhaa ja uutta vertaillessa vaikuttaa uudelta, jos tästä ei ole tietoinen.

Vaatimus on laaja, sillä vaikka useat yritykset julistavat vaikuttavansa asioihin positiivisesti, käsittelee tämä myös ilmastonmuutoksen vaikutuksilta suojautumista ja riskejä ja mahdollisuuksia liiketoiminnalle. Eli tässä pitäisi huomioida standardin kohdan 4 alakohdat, jossa käsitellään vaatimuksia organisaation toimintaympäristön ymmärtämisestä.

Riskien ja mahdollisuuksien käsittely on eritelty kahdelle erilliselle alakohdalle ”riskien käsittely” ja ”mahdollisuuksien käsittely”. Tämä on standardin rakenteellinen muutos, jonka tarkoituksena on nostaa mahdollisuuksia ja organisaation parannuspotentiaali esiin voimakkaammin. Hyvin usein organisaatiot ajautuvat hyvin syvälle riskien analysointiin ja niiden välttelyyn, eli vain ensimmäiseen osaan otsikkoa ”riskien ja mahdollisuuksien käsittely”. Yritykset tarvitsevat kasvua ja positiivinen riski tai mahdollisuudet ovat ehdottomasti tärkeitä huomioitavia asioita. Tämä voi tarkoittaa uusien liiketoimintamahdollisuuksien, tuotteiden tai palveluiden kehittämistä tai mitä tahansa muuta onnistumisen mahdollisuutta. 

On mielenkiintoista nähdä, onko tällä merkittävää vaikutusta, mutta ajatus mahdollisuuksista ja niiden nostamisesta voimakkaammin esiin on erittäin kannatettava ajatus, sillä riskien minimoinnilla harvoin saadaan aikaan merkittävää kasvua.

ISO 9001:2026 tuomat uudistukset ovat maltillisia, mutta muutos ja sertifikaattien siirtymäaika on oivallinen mahdollisuus päivittää johtamisen järjestelmää palvelemaan organisaation laadun johtamista niin, että sen sisältö olisi todella osa tekemistä, eikä vain paperi seinällä.

Älä tyydy vain vaatimustenmukaisuuteen

Yksi kompastuskivi ISO 9001 standardissa ja muissa vastaavissa johtamisjärjestelmien standardeissa, kuten ympäristöjärjestelmä ISO 14001:ssä tai työturvallisuuden ISO 45001:ssä on pyrkimys pelkästään täyttää vaadittavan standardin vaatimukset.

Pelkona on, että ulkopuolinen auditoija kirjaa poikkeaman jostain standardin kohdasta ja siitä tulee sitten sanomista, koska standardi on usein kaupan tekemisen ehtona. Tämä on totta varsinkin ISO 9001 standardin kohdalla, joka on yleinen vähimmäisvaatimus laadun suhteen.

Poikkeamien pelossa ajaudutaan täyttämään vaatimuksia ja unohdetaan, mikä on itse järjestelmän tarkoitus tai mikä voisi olla parempi tai paras tapa käsitellä vaatimusta tai sen henkeä käytännössä. Siis miten voitaisiin paremmin palvella ulkoisia ja sisäisiä asiakkaita tai sidosryhmiä tai tehdä lisää rahaa? Järjestelmä täyttää kyllä standardin vaatimukset, mutta tuoko se lisäarvoa toimintaan?

Ei ole usein mitenkään tahallista, että aidasta mennään sen matalimmasta kohdasta tai sen ali. Kyse voi olla vain tietoaukosta ja siitä, että ei tiedetä tai hahmoteta soveltuvaa tapaa, joilla voitaisiin organisaation laatutasoa, kilpailukykyä ja asiakastyytyväisyyttä merkittävästi parantaa verrattuna vaatimuksen toteuttamiseen sellaisenaan.

Laatujärjestelmän tason nostamiseksi hyvää inspiraatiota tuo esimerkiksi autoteollisuuden IATF 16949 standardi, joka on rakennettu täydentämään ISO 9001 vaatimuksia. Luultavasti IATF-standardin päivitys nähdään hyvin pian ISO 9001:2026 version julkaisun jälkeen, vaikka virallista tietoa tästä ei vielä tämän artikkelin kirjoitushetkellä ole tullutkaan.

Keskeinen ero ISO 9001 standardiin on, että IATF on suoraviivaisempi ja konkreettisempi vaatimuksiltaan. Standardissa esitetään paljon vaatimuksia laatutyökalujen ja menetelmien soveltamisesta, joista löytyy myös omat referenssioppaansa, jotka tuovat konkretiaa laadun tekemiseen. Kuvassa 2 on esitetty näiden vaatimusten ja oppaiden välinen hierarkia. IATF 16949 on aina ISO 9001 standardia täydentävä standardi, joka tuo autoteollisuuden vaatimukset osaksi koko toimitusketjua.

Yksi esimerkki täydentävistä vaatimuksista on riskien käsittelyn vaatimukset. Siinä missä ISO 9001 vaatii riskien käsittelyä ja vähintään riskirekisterin käyttöä, jättää se lopulta organisaation päätettäväksi, miten riskien käsittely käytännössä hoidetaan. Vastaavasti IATF vaatii organisaatiota soveltamaan osana laadun suunnittelua ja tuotteiden turvallisuuden analysointa vika-ja vaikutusanalyysiä (FMEA, Failure Mode and Effects Analysis).

ISO 9001 on laadun varmistamisen järjestelmä, jonka perusajatuksena on varmistaa kyvykkyys täyttää vaatimukset asiakkaalle, tuotteelle tai esimerkiksi prosessille. Kyvykkyys on aina olettamus, mutta sen osoittamiseksi ei ISO 9001 aseta varsinaisia vaatimuksia. On tietenkin loogista, että asiakkaan kanssa sovitaan vain sellaisista vaatimuksista, jotka voidaan täyttää.

IATF-standardi tuo kyvykkyyden käsitteen päälle vaatimuksen osoittaa, varmistaa ja seurata valmistusprosessien tilastollista kyvykkyyttä, sekä valmistusprosessien tilastollista stabiilisuutta (SPC, Statistical Process Control). Ei siis riitä myynnin sana ja lupaus, että vaatimukset täytetään vaan pitää olla kovaa dataa siitä, että hajonta on riittävän pientä vaatimuksiin ja että prosessi on tilastollisesti ennustettava. Kyvykkyyden käsitettä tarkennetaan tilastollisen kyvykkyyden vaatimuksella.

Tämä täydennys tuo huomattavaa konkretiaa ISO 9001 otsikon 9 (suorituskyvyn arviointi) alle ja vaatii organisaatiota selvittämään valmistuksen suorituskyvyn (vaihtelun suhde vaatimuksiin) ja stabiilisuuden. Kyvykkyys ja prosessien suorituskyky ovat monessa organisaatiossa tunnistamattomia käsitteitä, joista laadun kehittämiseen saadaan aivan erilainen, mutta samalla hyvin konkreettinen näkökulma.

Vastaavanlaisia vaatimuksia on IATF standardissa lukuisia. Useimmat ovat sovellettavissa suoraan varsinkin valmistavassa teollisuudessa ja ovat vain hyvän laadun johtamisen käytäntöjä. IATF standardi on näin erittäin hyvä inspiraation lähde, kun halutaan tarkastella mitä oman järjestelmän sisältö voisi olla, jos mennään vähittäisvaatimusten ulkopuolelle.

ISO 9001:2026 laatujärjestelmän kehittämistä tukevat koulutukset

Loppuvuodelle 2026 ja keväälle 2027 on QKK:lla tarjolla useita koulutuksia, jotka tuovat uusia keinoja ja ajatuksia laadun ja sen johtamisjärjestelmien kehittämiseksi. Näistä laadun johtamista ja laatujärjestelmiä käsittelevät mm. seuraavat koulutukset: 

• Laatu ja johtamisjärjestelmät (3 pv) on uusi kurssi, joka käsittelee monipuolisesti laadun johtamista, johtamisjärjestelmiä ja niiden sisäistä auditointia. Kurssilla saat hyvän perustiedon modernista laadusta ja sen merkityksestä liiketoiminnalle, sekä hyvän käsityksen johtamisjärjestelmien yleisimmistä standardeista: ISO 9001, ISO 14001 ja ISO 45001. Lisäksi kurssilla tutustutaan sisäiseen auditointiin ja niiden toteuttamiseen osana johtamisjärjestelmän organisaation kehittämistä.
  
• IATF 16949 ja keskeiset konseptit (3 pv) käsittelee autoteollisuuden vaatimia laadun perusmenetelmiä ja standardin henkeä. Kurssi perehdyttää viiden keskeisen kirjainyhdistelmä (APQP (Advanced Product Quality Planning) PPAP/PPA (Production Part Approval Process/Production Part Approval), SPC (Statistical Process Control), FMEA (Failure Mode and Effect Analysis), Control Plan (Ohjaussuunnitelma) merkitykseen ja käyttöön osana laatujärjestelmää. Kurssi soveltuu erittäin hyvin inspiraatioksi myös autoteollisuuden ulkopuolisille toimijoille.
  
• ISO 9001:2026 muutokset ja laadun johtaminen (1/2 päivää) on lyhytkurssi ISO 9001 päivityksen muutoksista kiinnostuneille asiantuntijoille ja esimerkiksi sisäisille auditoijille. Koulutuksessa tutustutaan standardin muutoksiin ja käsitellään niiden merkitystä osana laadun johtamisen tarkoitusta ja periaatteita.

Artikkelin on kirjoittanut Matti Pesonen (KTM, laatutekniikan asiantuntija, kouluttaja).
https://www.linkedin.com/in/mattipesonen/