TM Rakennusmaailman artikkeli ”Paras postilaatikko kaikille” 9/2015 palautti mieleeni vuoden 1988 ja onnistuneen tuotekehitysprojektin, Stalan postilaatikon.
Stalan postilaatikko oli yrityksen 3. versio postilaatikosta, johon sovellettiin siihen aikaan uutta asiakaslähtöistä japanilaisperäistä tuotekehitystekniikkaa, QFD eli Quality Function Deployment. Menetelmä tunnetaan myös nimellä Laatutalo, House of Quality.
Yrityksen tarkoituksena oli korvata vanhentunut ja kallis ruostumaton postilaatikkoversio uudella ja huomattavasti halvemmalla lukottomalla versiolla. Toisin kuitenkin kävi. QFD-analyysi muutti suunnittelijoiden lähtöarvot ja arviot asiakastarpeesta ja loppu onkin historiaa. Menestystuote yli 25 vuotta (1989-2015) ja menestys jatkuu!
Nyt näemme menetelmän tehon. Harmonisesti ryhmiteltävä Stalan postilaatikko on TM-artikkelin mukaan klassikko ja selvä markkinajohtaja edelleen 25 vuoden jälkeen. Tunnistamme kaikkialla postilaatikoiden rivistöstä QFD:n johdattaman tuloksen.
QFD tuli Suomeen 1984 Suomen Laatuyhdistyksen ja MET:n toimesta/1/. Menetelmää opetettiin ja käytettiin (ja käytin) joidenkin yritysten tuotteisiin 80-luvun puolivälissä, mutta varsinaiset läpimurrot ja vakiintuminen tapahtui 90-luvun taitteessa ja tämän jälkeen.
Mitä on asiakaslähtöinen tuotekehitys eli QFD?
Asiakaslähtöisen tuotekehityksen keskeisenä työkaluna on QFD-matriisi, jolla asiakkaan tarve selvitetään ja priorisoidaan ja käännetään operatiivisiksi ohjeiksi ja spekseiksi. Kuvassa alkuperäinen PL3 -postilaatikkoon johtanut matriisi ja vieressä ”tyhjä” suunnittelumatriisi. Matriisi vaikuttaa ensisilmäyksellä sekavalta ja vaikeasti tulkittavalta, jota se kuitenkaan ei pohjimmiltaan ole. Matriisi sisältää suunnittelukonseptin.
Matriisiin on koottu keskeinen informaatio asiakastarpeista, niiden toteutumisesta (matriisin vaakataso) ja tämän jälkeen asiakastarve informaatio käännetty varsinaiseksi läpimurron aikaansaavaksi speksiksi (mitoiksi ja kuvaukseksi siitä, millainen suunniteltava tuote/palvelu on).
1990-luvulla QFD-tekniikkaa sovellettiin lukuisissa erilaisissa tuotanto- ja palveluyrityksissä. Yritysten joukossa oli Nokia ja sen onnistuneimmat tuotteet kuten matkapuhelin 101. Myös Neste oli soveltajien joukossa laajalla tuotekirjolla. Soveltaminen alkoi polttoöljystä, jonka QFD-prosessin tiivisti silloin projektia vetänyt Jarmo Heinonen erinomaisesti seuraavalla kuvalla. Kuva 4 esiteltiin lehdistötilaisuudessa, josta Tekniikka ja Talous laati artikkelin 14.2.1990.
QFD oli esillä lukuisissa lehdissä ja julkaisuissa.
Mikä on QFD:n asema tänään?
QFD on edelleen keskeinen ja tärkein työkalu kehitettäessä asiakaslähtöisiä menestystuotteita. Se on myös keskeinen elementti ja työkalu uudessa tuotekehityksessä, joka tunnetaan nimellä DFSS (Design for Six Sigma)/2/.
QFD toimii erinomaisesti yksittäisenä työkaluna ja konseptina suunniteltaessa ja kehitettäessä yksittäisiä tuotteita ja palveluja kuin myös laajassa kokonaisuudessa kuten DFSS.
Lukuisat yritykset käyttävät menetelmää kehitettäessä tuotteita ja palveluja (QKK -koulutukset) asiakaslähtöisesti ja onnistuneesti.
Lähteet:
- MET 30/84 ”Asiakaslähtöinen tuotekehitys” Anders Dhiel
- Eric Maass, Patricia D. McNair: Applying Design for Six Sigma to Software and Hadrware Systems, 2009
Tutustu kurssitarjontaamme!
Tilaa uutiskirje
Liity postituslistalle ja saat uusimmat artikkelit suoraan sähköpostiisi.
Tämä lomake on suojattu Google reCAPTCHA:lla. Lue tietosuojaseloste ja käyttöehdot.
Liittymällä postituslistalle hyväksyt Quality Knowhow Karjalainen Oy:n tietosuojaselosteen ja Quality Knowhow Karjalainen Oy voi lähettää sinulle ajankohtaisia artikkeleita, videoita sekä tietoa ja tarjouksia kursseista, kirjoista sekä ohjelmistoista.
Tämä lomake on suojattu Google reCAPTCHA:lla. Lue tietosuojaseloste ja käyttöehdot.