Lean Six Sigma leviää suhteellisesti eniten maailmassa (17 % kasvu). Lean on myös kasvussa (muutos on kuitenkin virherajojen sisällä ±3,6 %). Sen sijaan suosiota ovat menettämässä ISO, laatujohtaminen ja auditointi.

Tieto perustuu Amerikan Laatuyhdistyksen (ASQ) maailman laatutilannetta 2016 kuvaavaan tutkimuksen/1/. Tutkimukseen osallistui 1665 yritystä lähes sadasta maasta. Suomesta osallistujia oli 68.

The ASQ Global State of Quality 2 research - Knowledge, Learning, and Culture
Kuva 1. The ASQ Global State of Quality 2 research – Knowledge, Learning, and Culture

Merkille pantavaa tutkimuksessa on myös, että

  • Keskimäärin puolet (50 %) ei-maailmanluokan yrityksistä tarjoaa avainryhmille laatukoulutusta kun taas maailmaluokan yrityksistä 71 % kouluttaa laatuun
  • 43 % ei-maailmanluokan organisaatioista tarjoaa kaikille työntekijöille laatukoulutusta verrattuna maailmanluokan yrityksiin, joissa koulutusta annetaan kaikille (100 %)

Samassa tutkimuksessa todetaan, että laatu kannustaa innovaatioihin nimenomaan käyttämällä erilaisia laatutyökaluja kuten esim. Six Sigma.

Hukka vai virheet – Lean vai Six Sigma vai Lean Six Sigma?

Virheet perinteisesti liitetään tuotteisiin ja palveluihin, jotka toimitetaan asiakkaalle tai joita asiakkaat käyttävät tai kuluttavat. Virheet ovat siis yhteydessä asiakastyytyväisyyteen tavalla tai toisella. Globaali trendi korostaa asiakaskokemusta!

Hukka tyypillisesti liitetään yrityksen sisäisiin prosesseihin, joilla tuotteita tai palveluja synnytetään. Kysymys on ensisijassa tehokkuudesta ja hyötysuhteesta, joka liittyy yrityksen kannattavuuteen.

Osa hukasta ”valuu” asiakasvirheiksi. Tämän Bill Smith, Six Sigman keksijä, muotoili vuonna 1985 Six Sigma -teoriaksi:

Väittämä: ”Jos tuote on löydetty viallisena ja korjattu tuotantoprosessissa, muut viat jäävät löytymättä ja löytyvät myöhemmin käytön aikaisessa vaiheessa”.

Ratkaisu: ”Jos tuote valmistetaan virhevapaana, se harvoin vioittuu käytön aikaisessa vaiheessa”

Tätä tuotantotapaa, asiakasvirheiden ennaltaehkäisy, nimitetään myös Toyotan tuotantotavaksi (TPS), 0-virhe -filosofiaksi, Six Sigmaksi tai Leaniksi, jossa on mukana myös aikakomponentti, nopea läpimenoaika ja toimitusvarmuus. On yrityksen strateginen valinta, korostaako se asiakastyytyväisyyttä ja kasvua vai tuottavuutta vai molempia. ASQ:n tutkimuksen mukaan painopiste on globaalisti asiakkaissa.

Seitsemän hukkaa ja niiden "systeemirajoite", suorituskykyraja.
Kuva 2. Seitsemän hukkaa ja niiden ”systeemirajoite”, suorituskykyraja.

Leanin soveltaminen on osoittautunut yllättävän vaikeaksi ja saavutetut tulokset ovat ainakin osittain olleet pettymyksiä maailmalla ja myös Suomessa. Odotettuja kustannussäästöjä ja menestystä ei ole syntynyt toisin kuin Lean Six Sigmassa.

Kauppalehdessä 24.8.2016 eräs tunnettu suomalainen yritys toteaa käyttävänsä Leania ja ”yllättäen” sisäiset hukat ovat kasvaneet:

”Vaikka periaatteet ovat kohdallaan, kokonaisjätteen määrä konsernissa on kasvanut jo kahden vuoden ajan. Viime vuonna se oli 8 % tuotettua tonnia kohden. Näin emme halua jatkaa.” /2/

Miksi näin? Kysymys on samasta ilmiöstä, johon Western Electric (Bell) törmäsi 1920-luvulla (ja lähes kaikki Leania soveltavat yritykset) – erityissyy ja satunnaiset syyt (erityishukka ja satunnainen hukka). Tunnetaan myös Demingin suppilokokeena tai laatu- eli SPC-teoriana /3/ /4/ /5/. Katso Youtube-video: Demingin suppilo tuotantoympäristössä – säädön vaikutus vaihteluun

Vaihtelu ja hävikki pyrkii kasvamaan, jos ongelmaa ei ratkaista oikein. Erityissyihin (hukkiin), joita voi olla vain vähän (2-4 %), voidaan käyttää suoraviivaista ongelmanratkaisua (Kaizen) ja satunnaisiin syihin (96-98 %) (systeemihukkiin) systeemiparannusta eli Six Sigmaa. Kuvassa 2 esitetty ”systeemirajoite” (liika, tarpeeton, jakso, vaatimusten yli) aiheuttaa hukan kasvamisen, jos sitä ei huomioi. Hukkia ei voi poistaa, mutta niitä voi vähentää muuttamalla systeemiä!

Mistä tunnistat systeemirajan, missä on ”liika”? Milloin suorituskyky ei riitä! SPC ja Six Sigma on suorituskyvyn parannusmenetelmiä, jolla tämä ongelma voidaan tunnistaa ja ratkaista – milloin hukka on poistettavissa ja milloin vain vähennettävissä.

Lean-kirjallisuudessa ja tutkimuksissa onnistuneet lean -sovellukset ovat tulleet lähes poikkeuksetta Six Sigma -osaajien toimesta/6/. Six Sigma muodostaa kriittisen ongelmanratkaisumenetelmän systeemin parantamiseen, DMAIC-prosessin, jota valitettavasti Lean ei tarjoa!

Miksi Lean Six Sigma on voimakkaassa kasvussa?

Six Sigman voimakkaaseen kasvuun voidaan löytää ainakin kolme perustetta.

  1. Six Sigma on ns. strukturoitu menetelmä, joka on validoitu ja standardoitu (SFS ISO 13053 1-2). Perustuu teoriaan ja tieteeseen.
  2. Parannusprojektien onnistumisen todennäköisyys on korkea ja pääoman tuotto (käytetty resurssi suhteessa tuottoon) on korkea 25:1. Tuotot on raportoitu mm. pörssiyritysten vuosikertomuksissa.
  3. Six Sigma -menetelmä on oleellisesti helpottunut ja yksinkertaistunut viimeisen 5-10 vuoden aikana ohjelmakehityksen myötä. Minitab 17 ja Assistant on hyvä esimerkki tästä.

Minitab 17 -versiossa on lähes täydellinen Six Sigma -analyysi Assistantin eli avustavan osion muodossa, jossa datan analyysi ja johtopäätökset on helppo tehdä ”yhden datapalkin” avulla. Assistantiin sisältyy myös ohjeet datan keräämiseen, määrään, syöttöön ja analysointiin.

Minitab 17 ja Assistant -valikko
Kuva 3. Minitab 17 ja Assistant -valikko

Esimerkkinä Graafisen analyysin Assistant -päävalikko, jossa on kuvattuna analyysi-polku: Mikä on tavoitteesi? Kolme mahdollisuutta. Kun näistä on valinnut yhden, voi hakea lisätietoa eri graafeista: Help Me Choose. Minitab ohjaa myös graafin analyysissä, miten kuvaa olisi tulkittava. Tämä on suuri edistysaskel aikaisempaan! Tämän helpompaa datan analyysi tuskin voi olla.

Esimerkki opastavasta Assistant -näkymästä Minitab 17 -ohjelmistossa.
Kuva 4. Esimerkki opastavasta Assistant -näkymästä Minitab 17 -ohjelmistossa.

Yhteenveto

Laadun ja hukan pienentäminen ei ole niin helppoa kuin Leanissa annetaan ymmärtää eikä niin vaikeaa kuin Six Sigman väitetään olevan.

On ymmärrettävä ja hyväksyttävä luonnon käyttäytymisen säännöt ja käytettävä hyväksi havaittuja teorioita, jotka on todistettu toimivan.

Lähteet:

  1. The ASQ Global State of Quality 2 research – Discoveries 2016
  2. Kauppalehti 24.8.2016 : ”Laaduntarkkailu auttaa vähentämään ruokahävikkiä”
  3. Piirainen, A. 2013. Mielenmallit.
  4. Karjalainen, E. 2015. Palvelun ja tuotteiden laatu ja Lean Six Sigma.
  5. Karjalainen, E. 2013. Kuinka hallitsen tuotanto- ja palveluprosesseja.
  6. Norbert Majerus: ”Lean-Driven Innovation –Powering product development at the Goodyear Tire & Rubber company”, 2016

Kommentoi artikkelia

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Tilaa uutiskirje

Liity postituslistalle ja saat uusimmat artikkelit suoraan sähköpostiisi.