Monen organisaation laatupolitiikassa lukee, että ”opimme virheistämme ja kehitämme laatuamme jatkuvasti”. Silti sisäisiä poikkeamia ei kirjata, laatu ei kehity ja virheet käsitellään epävirallisesti, koska näin on aina tehty ja tämä on kulttuurissa. Tämä laadun tekemisen kulttuuri on nyt myös uuden ISO 9001:2026 auditoinnin kohde. Johdon on osoitettava, että se edistää laatukulttuuria (quality culture)!
- ISO 9001:2026 tekee laatukulttuurista vaatimuksen. Ylimmän johdon on edistettävä laatukulttuuria, ja henkilöstön on oltava siitä tietoinen.
- Kulttuuri nähdään lausumattomissa oletuksissa. Edgar H. Scheinin organisaatiokulttuurin mallin mukaan toimintaa ohjaavat eniten perusoletukset. Ne voivat olla suorassa ristiriidassa julkilausuttujen arvojen kanssa.
- Laatukulttuuri muuttuu tekemällä. Joseph M. Juranin läpimurtomallissa uusi kulttuuri syntyy parannustyön tuloksena. Se edellyttää, että johto toimii johdonmukaisesti uuden toimintatavan mukaan ja siirtyy syyllisten etsimisestä syiden etsimiseen.
Laatukulttuuri on uudessa ISO 9001:2026 standardissa (kohta 5.1.1 kohta i, 7.1 ja 7.3 kohta e) nostettu johdon edistettävien asioiden listalle ja henkilöstön tietoisuusvaatimuksiin.
Laatukulttuurin edistäminen ja sen tietoisuus ovat keinoja tuoda järjestelmien rinnalle lisää johtamista. ISO:n puolelta lisäyksiä on perusteltu juuri kulttuurin ja ihmisten käsitysten merkityksellä laadun toteuttamisessa, joka helposti nähdään vain johtamisjärjestelmänä tai tehokkaina prosesseina1. Laatukulttuuri ja sen edistäminen ovat siis johtamisen keinoja, joilla itse laatujärjestelmän ja organisaation tarkoitusta voidaan toteuttaa.
Mitä organisaatiokulttuuri tarkoittaa?
Organisaatiokulttuuri on organisaation jäsenten jakama tapojen ja uskomusten joukko, joka määrittää sen yksilöiden käyttäytymistä. Kulttuuri on sana, joka voidaan liittää lähes mihin tahansa käsitteeseen ja jokaisesta kulttuurista voidaan löytää sen alakulttuureja. Turvallisuuskulttuuri tai laatukulttuuri voidaan nähdä osana organisaation kulttuuria, jossa on varmasti osia paikallisesta yrityskulttuurista.
Kulttuuri yleisesti tarkoittaa jonkin sosiaalisen ryhmän jakamia tapoja, tietoa, taitoja, normeja, kieltä, taidetta ja yhteisiä uskomuksia, jotka määrittelevät myös sosiaalisen käyttäytymisen muodot ja rakentuvat osittain osaksi yksilöiden persoonaa.
Tyypillisesti kulttuuria yritetään ymmärtää sen näkyvien ja näkymättömien elementtien kautta.
Organisaatiokulttuurin tutkimuksen alalla Edgar H. Schein jakoi aikanaan nämä elementit kolmeen tyyppiin: I artefaktit, II julkilausutut uskomukset ja arvot ja III perusoletukset.2

Nämä elementit ovat keskinäisessä hierarkiassa (kuva 1), jossa niiden näkyvyys ylhäältä artefakteista alaspäin laskee, mutta vaikutus kasvaa perusoletuksista ylöspäin. Eli käytännössä ihmisten jakamat perusolettamukset vaikuttavat eniten itse toimintaan, vaikkakin näkyvä toiminta ja julkilausutut arvot saattavat olla voimakkaassa ristiriidassa oletusten kanssa.
Ajatellaan näitä Scheinin kolmea kulttuurin elementtiä kuvitellussa tuotantoyrityksessä ja laadun parantamisen yhteydessä.
Artefaktien tasolla poikkeamia ja parannusehdotuksia toiminnan kehittämiseksi käsitellään organisaation laatupalavereissa. Sisäisiä poikkeamia, tai parantamisaloitteita ei juuri ole ja käsittelyssä on lähinnä asiakkaalta tulleita reklamaatioita. Sisäiset virheet käsitellään epävirallisesti käytävillä ja toimenpiteistä ei jää tarkasteltavaa dokumentaatiota.
Julkilausuttuja arvoja ovat laatupolitiikassa kuvattu tapa toimia, jossa organisaatio ”on sitoutunut ensiluokkaiseen laatuun” ja ”oppii virheistä ja kehittää laatua jatkuvasti”. Tämän lisäksi organisaation johto viestii henkilökunnalle, että kaikki poikkeamat tulee raportoida ja, että ne ovat ”mahdollisuus toiminnan ja laadun parannukselle”.
Näistä edellisistä elementeistä huolimatta, ei virheitä raportoida, koska perusoletuksena on, että ”virheestä kertova joutuu itse sen selittämään” tai ”tapana on syyttömien rankaisu”. Näitä oletuksia ei yleensä sanota ääneen, koska ne ovat vaikeita asioita, mutta niiden mukaan silti toimitaan.
Jos johto reagoi vain artefaktien tasolla, esimerkiksi vaatimalla poikkeamailmoituksille 20 ilmoituksen kuukausittaisen kiintiön, eivät ilmoitusmäärät luultavasti muutu tai niitä tehdään turvallisista ja vähäpätöisistä syistä, joista ei voi joutua ”pulaan”.
Perusolettamusten tunnistaminen on haastavaa, koska niistä ei voida yleensä kysyä suoraan. Tulisi siis tarkastella mitä tapahtuu esimerkiksi juuri virheen sattuessa ja miten johto suhtautuu? Vaativatko he syyllistä vai pitävätkö virhettä aidosti mahdollisuutena kehittää prosessia? Onko puheessa ja tekemisessä ristiriita?
Oletuksien muuttaminen vaatii, että ristiriita puheen ja tekemisen välillä korjataan. Johtajien eri tasoilla tulee toimia toistuvasti vallalla olevia oletuksia vastaan, jotta nähdään oletusten olevan väärässä.
Tässä kuvitteellisessa esimerkissä on ilmeistä, että johtajien pitää pystyä itse siirtymään syyllisten etsinnästä syiden etsintään ja myös osoittamaan se omalla toiminnallaan toistuvasti, jotta oletuksia voidaan muuttaa ja päästä aidosti parantamaan prosesseja.
Laatukulttuuri ja Juranin läpimurtomalli
Laatukulttuuri (quality culture) tarkoittaa organisaation jaettuja arvoja, asenteita ja vakiintuneita toimintatapoja, jotka ohjaavat sitä, miten laatuun suhtaudutaan arjessa. Tohtori Joseph M. Juran lienee tunnetuimpia laatukulttuurin puolestapuhujia, jonka perustama instituutti kehitti läpimurtomallinsa organisaatioille, jotka tavoittelevat maailmanluokan laatua.
Mallin lähtökohta on, että ihmiset organisaatiossa muodostavat yhteisön, jonka omaksumat tavat ja oletukset (kulttuuri) ovat muotoutuneet ja kehittyneet pitkän ajan kuluessa ja siten määrittelevät yksilöiden nykyisen käyttäytymisen. Nämä jaetut uskomukset pitävät organisaation kasassa ja on hyödyllistä, että laatua tai erinomaisuutta tavoittelevan organisaation kulttuuri on linjassa sen tavoitteiden kanssa3.
Juranin läpimurtomalli perustuu kulttuurin muuttamisen vaikeudelle, jota tarvitaan erinomaisten tulosten aikaansaamiseksi. Läpimurtomalli perustuu viidelle teemalle tai organisaation alasysteemille, joissa läpimurtomuutos mahdollistaa organisaation erinomaisen suorituskyvyn.
Nämä alasysteemit ovat (kuten kuvassa 2):
- Ihmisten johtaminen ja hallinto (leadership & management)
- Organisaatio ja rakenne (organization & structure)
- Nykyinen suorituskyky (current performance)
- Kulttuuri (culture)
- Mukautuvuus & kestävyys (adaptibility & sustainability)

Näiden viiden teeman välillä on paljon keskinäisiä riippuvuuksia ja mielenkiintoisia asioita, mutta Juranin mallissa kulttuuri nousee keskeiseen rooliin. Läpimurrot muissa teemoissa muuttavat kulttuuria, mutta eivät itsestään, jos uutta käyttäytymisen mallia ei omaksuta. Joudutaan siis muuttamaan jaettuja käyttäytymisnormeja, joista kulttuuri muodostuu, ennen kuin voidaan nähdä yksilöiden käyttäytymisen muuttuvan.
Tässä normien muutoksessa johdon rooli on avainasemassa. Kaikilla tasoilla johdon tulee edistää ja vahvistaa toivottuja uusia kulttuurin normeja ja näin auttaa muuttamaan käyttäytymistä uuteen tavoitteita edistävään kulttuuriin.
Läpimurtomallissa hyväksytään, että kestävä muutos (erinomaisuuteen) ei voi syntyä ilmoituksilla, vaatimuksilla tai pelkillä puheilla. Eli kuten Scheinin organisaatiokulttuurin mallissa, Juranin muutosmallissa hyväksytään, että ulkoiset merkit tai julistukset voivat olla ristiriidassa toiminnan kanssa, eikä niillä välttämättä ole minkäänlaista vaikutusta toimintaan, jos ihmisten oletukset tai normit eivät muutu.
Juranin läpimurtomallin tiekartassa kulttuurin muutos on lopputulema nykyisen suorituskyvyn läpimurrosta, eli parannusprojektien laajasta levittämisestä keskeisiin organisaation prosesseihin, joissa saatu uusi tieto mahdollistaa paremman suorituskyvyn ja samalla muuttaa käyttäytymistä.
Organisaation kulttuurin muutos lähtee siis sen ongelmien ratkaisemisesta laadun suunnittelun ja parannuksen kautta, joiden myötä uusi tapa hyväksytään ja siitä tulee organisaation kulttuurin uusi normi ajan myötä.
Laatukulttuuria ei voi julistaa
Laatupolitiikassa voidaan julistaa kaikenlaisia ylisanoja, mutta ristiriidat todellisuuden kanssa paljastuvat usein nopeasti ihmisiltä kyselemällä ja heitä kuuntelemalla. Laatukulttuurin lisääminen ISO 9001:2026 vaatimuksiin on perusteltua, sillä kulttuurin merkitys on organisaation ja sen laadun johtamisen kannalta merkittävä, mutta helposti piiloon jäävä asia. Laatukulttuuri tulee esille tavasta toimia ja suhtautua laatuun, sekä ymmärryksestä suorituskyvyn kehittämisen hyödyistä. Jos uusia menetelmiä otetaan käyttöön tai prosesseja muutetaan, ei se yleensä onnistu ilman kulttuurin hyväksyntää.
Jotta organisaation (laatu)kulttuuria voidaan muuttaa tukemaan organisaation laatutavoitteita, täytyy jaettuja oletuksia tai normeja muuttaa. Tässä normien muutoksessa on johdon rooli keskeisessä asemassa, koska he voivat omalla toiminnallaan muuttaa niitä oletuksia joihin organisaation kulttuuri tai laatukulttuuri perustuu.
Laatukulttuuria ei siis voida julistaa, mutta sitä voidaan kyllä muuttaa ajan myötä. Nyt ISO 9001:2026 myötä auditointien yhdeksi aihealueeksi tulee, että tämä laatukulttuurin edistäminen pitää pystyä myös osoittamaan, kuten myös se, että henkilöstö on organisaation laatukulttuurista tietoinen.
Tämä tietoisuuden vaatimus luultavasti tarkoittaa myös, että organisaatioiden pitää pystyä itse määrittelemään oma laatukulttuurinsa. Jotta henkilöstö voi olla tietoinen laatukulttuurista, kuten standardi edellyttää, se on ensin pystyttävä sanoittamaan rehellisesti, ei laatupolitiikan toiveina. Tätä työtä voidaan aloittaa pysähtymällä vaikka seuraavien muutaman kysymyksen äärelle:
- Mikä on organisaation tavoite?
- Mitä tapahtui viimeksi, kun joku toi esiin virheen, haettiinko syytä vai syyllistä?
- Missä sanomme yhtä ja teemme toista? Missä on ristiriitoja?
- Millainen parannusprojekti voisi konkreettisesti näyttää henkilöstölle, että virheiden ja epäkohtien esiin nostaminen kannattaa?
- Millä menetelmillä parannusprojekti toteutetaan? Onko siihen varattu aikaa?
Laatukulttuuri (quality culture) tarkoittaa organisaation jaettuja arvoja, asenteita ja vakiintuneita toimintatapoja, jotka ohjaavat sitä, miten laatuun suhtaudutaan arjessa. Laatukulttuuri näkyy siinä, mitä organisaatiossa oikeasti tehdään, esimerkiksi miten virheisiin reagoidaan. Laatupolitiikkaan kirjattu teksti ei vielä kerro siitä paljon.
ISO 9001:2026 edellyttää, että ylin johto edistää laatukulttuuria ja eettistä toimintaa (kohta 5.1.1 i). Lisäksi organisaation ohjauksessa työskentelevien on oltava tietoisia laatukulttuurista ja eettisestä toiminnasta (kohta 7.3 e).
Onko Vaatimuksena laatukulttuuri on uusi. Ajatus ei ole: ISO 9000 -sanastostandardin laadunhallinnan perusperiaatteissa on jo pitkään kuvattu, että laatuun keskittyvä organisaatio edistää kulttuuria, joka tuottaa arvoa asiakkaille ja muille sidosryhmille. Uutta on se, että kulttuuri on nyt auditoitava vaatimus.
Voi, mutta auditointi perustuu näyttöön eikä dokumentteihin. Auditoija voi tarkastella esimerkiksi sitä, miten poikkeamat käsitellään, raportoiko henkilöstö virheitä ja vastaavatko johdon päätökset julkilausuttuja arvoja. Henkilöstöhaastattelut paljastavat nopeasti, jos puhe ja tekeminen ovat ristiriidassa.
Laatukulttuuri muuttuu, kun ihmisten jaetut oletukset muuttuvat. Se tapahtuu tekojen kautta, ei ilmoituksilla. Edgar H. Scheinin mukaan kulttuurin syvin taso ovat lausumattomat perusoletukset, kuten “virheestä kertova joutuu itse selittämään”. Joseph M. Juranin läpimurtomallissa kulttuurin muutos syntyy parannustyön tuloksena, kun uusi toimintatapa osoittautuu toimivaksi ja johto vahvistaa sitä johdonmukaisesti.
Artikkelin on kirjoittanut Matti Pesonen (KTM, laatutekniikan asiantuntija, kouluttaja).
https://www.linkedin.com/in/mattipesonen/
Lähteet:
1: ISO verkkosivu, viitattu 16.11.2026, linkki: https://www.iso.org/quality-management/iso-9001-2026
2: Schein, E. H., & Schein, P. (2017). Organizational Culture and Leadership. Wiley.
3: Defeo, Joseph, A. (2017). Juran’s Quality Handbook, 7th edition. McGraw-Hill.
Tutustu kurssitarjontaamme!
Tilaa uutiskirje
Liity postituslistalle ja saat uusimmat artikkelit suoraan sähköpostiisi.
Tämä lomake on suojattu Google reCAPTCHA:lla. Lue tietosuojaseloste ja käyttöehdot.
Liittymällä postituslistalle hyväksyt Quality Knowhow Karjalainen Oy:n tietosuojaselosteen ja Quality Knowhow Karjalainen Oy voi lähettää sinulle ajankohtaisia artikkeleita, videoita sekä tietoa ja tarjouksia kursseista, kirjoista sekä ohjelmistoista.

Tämä lomake on suojattu Google reCAPTCHA:lla. Lue tietosuojaseloste ja käyttöehdot.