Mikä on Lean Six Sigma?

Lean Six Sigma on laatutekniikan menetelmä, joka on standardoitu (ISO 13053-1/2: 2014), poiketen useista kehitysmenetelmistä. Standardi tuo menetelmälle uskottavuutta ja sisältöön runkoa. Lean Six Sigman juuret ovat 1900-luvun alussa, mutta menetelmä on kehittynyt ja vakiinnuttanut roolinsa organisaatioissa.

• Lean Six Sigma, missä Lean-näkökulma keskittyy jatkuvan asiakkaan arvon parantamiseen ja virtauksen kiihdyttämiseen. Six Sigma puolestaan keskittyy suorituskyvyn parantamiseen virheiden ja vikojen vähentämiseksi. Menetelmän tavoitteena on saavuttaa korkea tuotteen ja toiminnan laadun taso, joka on pohja tehokkaalle virtaavalle tekemisellä.
• Six Sigma perustuu tilastollisiin ja ei tilastollisiin menetelmiin. Se seuraa DMAIC-menetelmää (Define, Measure, Analyze, Improve, Control) projektien läpiviennissä.
• Lean Six Sigma -menetelmän avulla organisaatiot voivat saavuttaa useita merkittäviä hyötyjä. Tässä on keskeisiä etuja: Laadun  ja kustannustehokkuuden paraneminen, tehokkuuden lisääntyminen, parempi asiakaskokemus sekä organisaation kulttuurin muutos ja mitattavat tulokset.

Laskentateho ja helppous parannuksen tueksi

2000-luvulla tietokoneiden yleistyminen ja helppokäyttöiset ohjelmat (kuten Minitab) mahdollistavat kaikkia tekemään vaativia testisuunnitelmia ja analyysejä arjessa, jopa oman työn ohessa. Lean Six Sigma on tehokas tapa oppia joukko konkreettisia kehitysmenetelmiä. 

Lean Six Sigma yhdistää kaksi erillistä, mutta keskenään liittyvää lähestymistapaa: Leanin ja Six Sigman. Molemmat menetelmät pyrkivät parantamaan organisaatioiden toimintaa ja prosesseja, mutta niillä on hieman erilaiset painotukset.

Lean-menetelmä keskittyy jatkuvan asiakkaan arvon parantamiseen ja virtauksen kiihdyttämiseen. Toimimalla samalla minimi hukalla Lean pyrkii saavuttamaan tämän muun muassa hyödyntämällä virtausperiaatetta, pullonkaulojen tunnistamisella ja pienentämällä vaihtelua. Leanissa hyödynnetään organisaation työntekijöiden osaamista ja kykyä ideoida prosessin tehostamiseksi.

Six Sigma puolestaan keskittyy suorituskyvyn parantamiseen virheiden ja vikojen vähentämiseksi. Menetelmän tavoitteena on saavuttaa korkea tuotteen ja toiminnan laadun taso, joka on pohja tehokkaalle virtaavalle tekemisellä. Korkea laatutaso vaatii mallintamista. Six Sigma -menetelmässä luodaan malli prosessilla, kuinka saadaan prosessin suorituskyky uudelle tasolle. Luodaan läpimurto.

Six Sigma perustuu tilastollisiin ja ei tilastollisiin menetelmiin. Se seuraa DMAIC-menetelmää (Define, Measure, Analyze, Improve, Control) projektien läpiviennissä. Tämä lähestymistapa auttaa organisaatioita tunnistamaan liiketoiminnan keskeiset ongelmat, jotka vaikuttavat organisaatioon pitkällä aikavälillä. Menetelmä ohjaa keräämään ja analysoimaan dataa, kehittämään parannusehdotuksia ja testaamaan niiden vaikuttavuus ennen käyttöönottoa sekä varmistamaan, että parannukset pysyvät vakaana ja hallittuna.

Lean Six Sigma -menetelmä yhdistää nämä kaksi lähestymistapaa synergisesti. Se hyödyntää Leanin tehokkuuden ja virtaavuuden periaatteita samalla, kun se hyödyntää Six Sigman tilastollisia menetelmiä suorituskyvyn parantamiseksi. Tämä yhdistelmä mahdollistaa organisaatioiden prosessien optimoinnin ja suorituskyvyn parantamisen. Tämä puolestaan johtaa tehokkaampiin toimintatapoihin, parempaan laatuun, vähentyneisiin virheisiin ja tyytyväisempiin asiakkaisiin.

Lean Six Sigma -menetelmää voidaan soveltaa erilaisilla toimialoilla ja organisaatioissa eri kokoisina projekteina. Se edellyttää kuitenkin sitoutumista johdolta ja organisaation kulttuurin muutosta, jotta menetelmää voidaan hyödyntää tehokkaasti ja saavuttaa kestäviä tuloksia.

Miksi Lean Six Sigma menetelmä kannattaa opetella organisaation näkökulmasta?

Lean Six Sigma -menetelmän avulla organisaatiot voivat saavuttaa useita merkittäviä hyötyjä. Tässä on keskeisiä etuja:

• Laadun parantaminen: Lean Six Sigma auttaa organisaatioita parantamaan tuotteiden ja palveluiden laatua. Menetelmän avulla voidaan tunnistaa ja vähentää virheitä, poistaa prosessien vaihtelua ja parantaa asiakastyytyväisyyttä.
• Tehokkuuden lisääminen: Lean Six Sigma pyrkii parantamaan prosessien virtaavuutta ja selviämään pienemmällä hukalla. Tämä johtaa tehokkaampiin ja nopeampiin prosesseihin, mahdollisesti läpimenoaikoihin, vähentyneisiin odotusaikoihin ja suurempaan tuottavuuteen.
• Kustannustehokkuuden parantaminen: Lean Six Sigma auttaa organisaatioita tunnistamaan ja vähentämään kustannuksia. Tehokkaammat prosessit ja vähentyneet virheet johtavat pienempiin korjauskustannuksiin, vähentyneisiin odotus- ja viivekustannuksiin ja tehokkaampaan resurssien käyttöön.
• Parempi asiakaskokemus: Laadun parantaminen ja tehokkuuden lisääminen Lean Six Sigma -menetelmän avulla johtavat parempaan asiakaskokemukseen. Virheiden ja viivästysten vähentyminen sekä parempi tuotteiden ja palveluiden laatu luovat tyytyväisiä ja uskollisia asiakkaita.
• Organisaation kulttuurin muutos: Lean Six Sigma edistää jatkuvaa parantamista ja osallistavaa työskentelytapaa. Se kannustaa työntekijöitä osallistumaan parannusprojekteihin, antamaan ideoita ja ratkaisuja sekä kehittämään jatkuvaa oppimista ja ammattitaitoa. Menetelmä auttaa ymmärtämään korjaamisen, ohjaamisen ja parantamisen erot. Tämä voi johtaa positiiviseen muutokseen organisaation kulttuurissa ja lisätä työntekijöiden sitoutumista.
• Mitattavat tulokset: Lean Six Sigma -projekteja ja parannuksia ohjataan mittaamisen ja datan perusteella. Lisäksi opitaan joukko testausmenetelmiä sekä ymmärretään testaamisen merkitys suorituskyvyn parantamisessa. Tämä auttaa organisaatioita seuraamaan saavutettuja tuloksia ja varmistamaan, että parannukset ovat todellisia ja kestäviä.

On kuitenkin tärkeää huomata, että Lean Six Sigma -menetelmän käyttöönottaminen edellyttää sitoutumista, korkeatasoista koulutusta ja johdon tukemista. Menetelmän täysi hyödyntäminen vaatii aikaa, resursseja ja jatkuvaa sitoutumista parantamiseen ja kehittämiseen organisaatiossa.

Menetelmän vaiheet – DMAIC-prosessi

DMAIC on Lean Six Sigma -menetelmän keskeinen viitekehys ja vaiheittainen lähestymistapa projektien toteuttamiseen ja suorituskykyongelmanratkaisuun. Vaiheet jäsentävät ja jaksottavat myös opetusta ja oppimista. Jokaisella vaiheella on tärkeät oppimistavoitteet. Lean Six Sigma on alun perin opetusinnovaatio.

DMAIC koostuu seuraavista vaiheista:

Define (Määrittele): Ensimmäisessä vaiheessa valitaan liiketoiminnan kannalta tärkeä kohde ja määritellään selkeästi projektin tavoitteet ja rajaukset. Tämä sisältää myös asiakkaan tarpeiden ja odotusten ymmärtämisen. Vaiheessa kannattaa käyttää numeraalisia mittareita niin liiketoimintatason kuin suorituskykyongelman mittareissa ja tavoitteen asetannassa.

Tavoitteena oppia parannuskohteen priorisoinnin merkitys, ongelman luonteen tunnistaminen ja oikea tasoisen kvantitatiivisen mittarin tunnistaminen.

Measure (Mittaa): Toisessa vaiheessa kuvataan nykytila, kehitetään potentiaalisia suorituskyvyn ongelman tekijöitä sekä kerätään tarkkaa ja oleellista dataa nykytilan arvioimiseksi. Tämä voi sisältää tietojen keräämistä ja mittareiden määrittämistä prosessin suorituskyvyn ja laadun arvioimiseksi. Dataa kerätään objektiivisesti varmistaen tiedon laatu ja käytetään ongelmien tunnistamiseen ja potentiaalisten syiden ymmärtämiseen.

Tavoitteena oppia ideoinnin ja niiden konkretisoinnin sekä luokittelun merkitys. Lisäksi opitaan kuinka dataa tulee kerätä, kuinka datan luotettavuutta arvioidaan sekä kerätessä että mittaamisessa ja lopuksi kuinka määritellään prosessin suorituskyky.

Analyze (Analysoi): Kolmannessa vaiheessa kerättyä dataa analysoidaan syvällisesti tai haetaan muuten syvempää ymmärrystä prosessista. Tavoitteena on tunnistaa ja ymmärtää prosessin pullonkauloja, ongelmien syitä ja vaihtelun lähteitä. Tilastollisia menetelmiä ja työkaluja käytetään datan analysointiin ja yhteyksien löytämiseen ongelmien ja niiden vaikutusten välillä.

Tavoitteena oppia, kuinka tilastollinen päätöksenteko tehdään, mitä hyötyä siitä on, ja mitä data-analyysillä voi löytää ja mitä ei. Lisäksi opetellaan joukko työkaluja, kuinka analyysi suoritetaan ja kuinka tuloksia tulkitaan.

Improve (Paranna): Neljännessä vaiheessa kehitetään ja testataan parannusehdotuksia. Perustuen analyysiin ja ymmärrykseen, projektiryhmä kehittää ja valitsee toimenpiteitä, jotka auttavat ratkaisemaan suorituskykyongelmat ja parantamaan prosessia. Parannustoimenpiteiden testaamista voidaan suorittaa monimuuttujakokein (DoE, Taguchi, EVOP) pienessä tai todellisessa mittakaavassa ja arvioidaan niiden vaikutusta.

Tavoitteena oppia testaamisen merkitys parannustoiminnassa, opitaan erilaisia tehokkaita testausmenetelmiä sekä kuinka hyödynnetään tilastollisia menetelmiä testitulosten analysoinnissa.

Control (Ohjaa): Viidennessä vaiheessa parannukset otetaan käyttöön ja prosessia hallintaan varmistetaan tulevaisuudessa. Luodaan suunnitelma parannusten pysyvyyden varmistamiseksi, ja seurataan mittareita ja tuloksia varmistaakseen, että prosessi pysyy vakaana ja tavoitteet saavutetaan. Hallinnan järjestelmät ja prosessit rakennetaan pitämään prosessi tehokkaana ja laadukkaana.

Tavoitteena oppia muutoksen toteutuksessa huomioitavien asioiden tärkeys sekä tunnistaa ja erottaa ohjaus ja valvontatoimet prosessissa sekä luoda häiriöitä kestävä (robusti) ohjaussuunnitelma parannuksen ylläpitämiseksi.

Six Sigma -menetelmässä on käytössä tarkasti määritellyt roolit ja sertifioinnit, kuten Green Belt, Black Belt ja Master Black Belt, jotka koulutetaan. Six Sigma rakentuu Black Beltien varaan ohjata ja johtaa Six Sigma -projekteja ja toteuttamaan tilastollisia analyysitaitoja. 

Artikkelin on kirjoittanut Antti Piirainen (DI, laatutekniikan asiantuntija, johtava kouluttaja).
https://www.linkedin.com/in/antti-piirainen/

Lähteet:

1. ISO 13053-1: 2014 prosessien kehittämisen kvantitatiiviset menetelmä: Six Sigma. Osa 1: DMAIC menetelmä
2. ISO 13053-2: 2014 prosessien kehittämisen kvantitatiiviset menetelmä: Six Sigma. Osa 2: työkalut ja menetelmät
3. Breyfogle. F. W. 2003. Implementing Six Sigma SSUS. Wiley.
4. Juran. M. J. & Defeo. J. 2017. Juran’s Quality Handbook. Mc Graw Hill

Artikkelia päivitetty 21.8.2026