Onko Lean tiedettä?

• Keskustelu leanista jää usein ”hyvä vs. huono” -tasolle sen sijaan, että lähdettäisiin liikkeelle kuvaavasta teoriasta. Moderni luonnontiede perustuu mitattavuuteen ja empiirisesti todennettaviin malleihin, jota leanilta on puuttunut.
• Bicheno ja Holweg (2014, 2024) esittävät viisi operaatiotieteessä todennettua lainalaisuutta leanin tieteelliseksi perustaksi. Nämä viisi mallia (mm. Kingmanin yhtälö, Littlen laki) selittävät ja auttavat ymmärtämään mitä pitäisi tehdä tietyssä olosuhteessa.
• Mallit eivät sulje pois ihmistä vaan ne auttavat luomaan virtauksen, jossa työntekijät, asiakkaat ja johto voivat olla samanaikaisesti tyytyväisiä.

Leaniä ei useasti voi pitää tieteenä, koska siihen ei ole olemassa yhtenäistä teoriaa tai empiirisesti todennettua mallia. Useasti leaniä pidetään terveenä järkenä (common sense), jossa on erilaisia valmiita menetelmiä tai hyviä käytänteitä erilaisiin ongelmiin. 

”Vie mennessä, tuo tullessa” on ikiaikainen kotitöiden mantra, joka tietenkin vähentää turhaa kävelyä noin puoleen yhdistämällä kaksi tehtävää samalle reitille. Ihmiset saattavat toki väitellä onko moinen leaniä. 

Usein loppupäätelmä perustuu asian hyvyyteen tai toimivuuteen. Keskustelussa hyvät asiat ovat lean ja huonot taas ei leaniä, kuten Modig ja Åhlström (2013) totesivat. Tällainen keskustelu kertoo leanin teorian ja käytävän keskustelun hankaluudesta. Erilaisia lähestymisiä on useita.

Olemme lännessä vaihtelevalla menestyksellä yrittäneet kopioida Toyotan lähestymistä 1970-luvulta lähtien. On pyritty lopputulemasta (ulostulosta) päättelemään miten sinne päästään.

Tämä on kuin valmiista kakusta koitettaisiin päätellä sen reseptiä. Ilman hyvää ymmärrystä aihealueesta, on hyvin hankala tai jopa mahdoton tietää miten maistuva kakku tehdään pelkästään tarkastelemalla lopputulosta.

Jossain paikoin on tästä Toyotan esimerkistä ja leaniin liitettävistä ominaisuuksista tai menetelmistä tullut kyseenalaistamaton tarkoitus, koska ne ajatellaan automaattisesti hyvänä ja tavoittelun arvoisena. Tavoitellaan kakun muotoa, eikä sen hyvää makua. 

Hyvänä esimerkkinä on yhden kappaleen virtaus (1×1), joka nähdään oikeaoppisena lean valmistuksen tai palvelun perikuvana. Se on kuitenkin helposti erittäin kallis ja tuottavuutta heikentävä harjoitus, jota ei monessa paikassa pitäisi toteuttaa sellaisenaan.

Jos mielestäsi näin ei koskaan voi olla, kannattaa kyseenalaistaa omaa ajattelua. Olemmeko menneet kakusta reseptiin vai reseptistä kakkuun?

Miksi leanin pitäisi olla enemmän tiedettä?

Leanin yhteydessä puhutaan tieteellisestä menetelmästä yleensä ongelmanratkaisun yhteydessä. Ongelman syiden ja seurausten yhdistäminen mahdollistaa ongelman hävittämisen. Tätä samaa kausaliteetin todentamisen vaatimusta ei useinkaan tavoitella, kun tehdään päätöksiä prosessin tai virtauksen suunnittelun tai kehittämisen suhteen. 

Riittää, että matkitaan muotoa ja menetelmiä. Tämä johtaa usein vääriin johtopäätöksiin ja ongelmiin.

Modernille luonnontieteelle oleellisia ominaisuuksia ovat mitattavuus ja luonnon käyttäytymistä kuvaavat ja empiirisesti todennettavissa olevat mallit, jotka muodostavat teorian siitä, kuinka meitä ympäröivä maailma käyttäytyy. Olemme hyötyneet tästä modernista tieteellisestä menettelystä valtavasti varsinkin edellisen noin 100 vuoden aikana.

Leanin teorian tulisi pystyä kuvaamaan miten virtaus käyttäytyy, jotta voimme tehdä oikeanlaisia päätöksiä virtauksen kehittämiseksi toistettavasti. Siis niin, että eri henkilöt samassa tilanteessa päätyisivät samoihin johtopäätöksiin. Luonnonlait eivät muutu maasta toiseen, mutta miksi lean sitten tuntuu toimivan jossain mutta ei toisaalla? 

Leanin tiede ja viisi mallia

Bicheno ja Holweg (2014, 2024) nostivat esiin edellä kuvatun ongelman leanin teoreettisesta pohjasta ja esittävät viittä operaatiotieteessä todennettua lainalaisuutta leanin tieteen perustaksi. Nämä ovat lainalaisuuksia, joiden ymmärtämisestä on käytännön hyötyä operaatioiden, prosessien ja tuotannon johtamisessa ja kehittämisessä. Ne ovat olemassa uskomuksista riippumatta. 

Kuten tieteeseen kuuluu, luovat nämä mallin luonnon käyttäytymisestä. Luotua mallia taas voidaan käyttää ihmisen toiminnan hyväksi. Vaikka mallit ovatkin ilmaistu matemaattisesti ja kvantitatiivisesti, ei se tarkoita että voitaisiin unohtaa ihminen tai ihmisyys. 

Nämä mahdollistavat juuri ihmisen huomioimisen, jotta emme luo tilanteita joissa ihminen ei voi onnistua ja joissa hän palaa loppuun yrittäessään mahdotonta.

Luonnon käyttäytymisen ymmärtäminen mahdollistaa, että voimme saada aikaan virtauksen johon sekä työntekijät, asiakkaat ja organisaation johto voivat olla samanaikaisesti tyytyväisiä. Tämä tavoite voi olla kaukana totuudesta, kun ajattelemme leaniä vain sen muodon tai menetelmien kautta. Mallit mahdollistavat kulkemisen raaka-aineista reseptiin ja sitä myötä onnistuneeseen kakkuun ja mahdollistavat optimoinnin ristiriitojen välillä.

Bichenon ja Holwegin esittämän leanin tieteen perustaan sisältyy viisi teoriaa, mallia tai lainalaisuutta: 

1) Kingmanin yhtälö (VUT-yhtälö).
2) Littlen laki 
3) Kriittinen WIP ja lean-zone 
4) Puskurit (bufferit)
5) Varaston trade-off käyrä

Näiden mallien sisäistäminen auttaa ymmärtämään milloin ja miten lean menetelmät toimivat parhaiten tai mitä pitäisi tehdä, jotta saadaan sitä mitä halutaan. Lean tieteen mallit ja lähestyminen kuuluvat yhtenä osana mm. Lean Leader (Lean Johtaja) koulutuksemme sisältöön ja auttavat siirtymään kopioinnista reseptin ymmärtämiseen!

Artikkelin on kirjoittanut Matti Pesonen (KTM, laatutekniikan asiantuntija, kouluttaja).
https://www.linkedin.com/in/mattipesonen/

Lähteet:

1. Tätä on Lean, Modig, N. &  Åhlström, P. 2013
2. The Lean Toolbox, Bicheno, J. & Holweg, M. 2014, 2024